KUNNALLINEN ELÄMÄ
Kuntakokous
Kuten asiakirjat kertovat, oli Rautu ollut vanhaa asutusseutua, ja erillisenä kuntana, satoja vuosia. Kunnallisesta elämästä emme kuitenkaan, varhaisemmilta ajoilta,voi tietoja esittää. Vanhempaa arkistoa tuhoutui sodissa. Vasta vuodesta 1874 lähtien on kuntakokousten pöytäkirjoja ollut käytettävissämme. Näistä pöytäkirjoista, ja vanhempien rautulaisten muistitiedoista, käy selville, että kunnallinen toiminta oli viime vuosisadan puolella ollut verraten vähäistä, nykyiseen kuntaelämään verrattuna. Vain muutamia, aniharvoja kuntakokouksia oli vuosittain pidetty. Osanotto näihin kokouksiin oli toisin ajoin ollut verraten laimeata. Joskus oli kuulutettuja kuntakokouksia, osanottajain vähyyden takia, täytynyt jättää pitämättä, ja siirtää toiseen kertaan. Toisinaan oli kokouksissa ollut runsaasti osanottajia, ja asioiden käsittely sitkeiden kiistojen alainen. Tosin käsiteltäviä asioitakin oli varhaisempana aikana vähemmän. Opetus ja valistustoiminta ei silloin aiheuttanut keskustelua ja päätöksiä kuntakokouksissa, koska ne asiat hoidettiin seurakuntien puitteissa. Seurakunnnat pitivät yllä kiertokoulut ja palkkasivat opettajat niihin. Myös köyhäinhoito, eli vaivaishoito, oli varhaisempina aikoina seurakuntien asiana. Kansakouluasioista oli kuntakokouksessa keskusteltu 8.2.1874, jolloin päätettiin koulurakennusten hankinnasta kirkonkylän kansakoululle. Samassa kokouksessa oli keskusteltu myös opettajain palkkauksesta. Kuntakokouksen päätöksellä oli näihin aikoihin mm. 1) kielletty antamasta mustalaisille yösijaa taloista, 2) kielletty nurkkatanssien pitäminen ja 3) velvoitettu talot laittamaan käymälänsä kuntoon. Näiden määräysten rikkomisesta oli määrätty 5 markan sakko.
V. 1894 oli kuntakokouksessa tehty päätös Riiskan ja Metsäpirtin tien rakentamisesta, samoin oli tehty päätös postitoimistotalon rakentamisesta kirkonkylään. V. 1907, tammikuun 26. päivänä perustettiin kuntakokouksessa Raudun kunnan paloapuyhdistys, ja hyväksyttiin sille säännöt. V. 1917, helmikuun 11 päivänä perustettiin Raudun elintarvelautakunta ja valittiin siihen jäsenet.
Olen tässä maininnut vain muutamia kuntakokouksen päätöksiä, osoitukseksi siitä, millaisia asioita siellä käsiteltiin. Jos kuntatoiminta siihen aikaan olikin vähäistä, nykyaikaan verrattuna, ja rahakin siihen aikaan arvokasta, ovat veron maksajatkin päässeet perin vähällä. Esim. sellainen keskinkertainen talollinen, joka nyt maksaa kuntaveroa 8.000-10.000 mk vuosittain, pääsi silloin, eli noin 50 v. sitten, 2-5 markalla. Muistan tapauksen, jolloin eräs talollinen maksoi kuntaveroa 50-60 kopeekkaa vuodessa. Suomen ja Venäjän raha kulki silloin rinnan. Kunnan menotkin olivat varhaisempina aikoina kovin vähäiset. Ne oli helppo täyttää verotuksella koottavilla varoilla. Velkaa ei tarvinnut liioin tehdä. Vasta vuoden 1900 jälkeen, kun kansakouluja oli rakennettava, oli pakko turvautua lainoihin. Ensimmäiset lainat olivat valtiokonttorista.
Kuntakokousten toimiaika kesti aina vuoteen 1918 saakka.
Puheenjohtajina ovat olleet seuraavat henkilöt:
Kirkkoherra K. A. E. Antell, vv. 1874 1876; opettaja Taneli Väyrynen, vv. 1877-1880; tulliviskaali Erik Toikander, vv. 1880-1885; kirkkoherra Karl Vilén, vv. 1886-1891; tilanomistaja Jaakko Klossner, vv. 1892-1894; opettaja Aappo Nuora, vv. 1895-1902; maanvilielijä Hj. Vesalainen, vv. 1902-1903; maanviljelijä R. Lindström, vv. 1904-1905; maanviljelijä Pekka Kerminen, vv. 1905-1909; maanviljelijä Juho Luomala, vv. 1910-1912; kanttori J. H. Kosonen, vv. 1913-1915; kauppa-apulainen Paavo Muro, vv. 1916-1918.
Varapuheenjohtajina ovat olleet:
Tullimies Aug. Eriksson, vv. 1877-1879; hovinhoitaja Petter Karlsson, vv. 1880-1882; kauppias Matti Pennanen, vv. 1883-1888; kirkkoherra Frans Vinter, vv. 1889-1891; kauppias J. Mentu, vv. 1892-1894 ja 1901-1903; tilanomistaja Jaakko Klossner, vv. 1895-1897; tulliviskaali H. V. Pitkänen, vv. 1898-1900; kanttori J. H. Kosonen, vv. 1904-1909; opettaja J. P. Sederholm, vv. 1910-1912; maanviljelijä Tuomas Loponen, vv. 1913-1915; maanviljelijä Simo Äikäs, vv. 1916-1918.
Kunnanvaltuusto
Raudun kunnan asukasluku oli vuodesta 1918, vuoteen 1924, vähän yli 6000 henkeä. Uuden kunnallislain mukaan oli valtuutettuja ensin 24 henkeä, mutta kun asukasluku v. 1925 aleni alle 6000 hengen, aleni Myös valtuutettujen lukumäärä 19 henkeen. Vuodesta 1926 vuoteen 1939 oli valtuutettuja 19 henkeä. Vuoden 1939 alussa oli asukasluku henkikirjojen mukaan 5989 henkeä.
Kuntakokousten aikaisemmin käsittelemät asiat siirtyivät v. 1919 kunnanvaltuustolle. Asioita olikin karttunut yhä enemmän. Opetus- ja valistustoimi, köyhäinhoito, terveydenhoito, tiet, sillat ja monet muut kunnallishallinnon alaiset asiat antoivat kunnanvaltuustolle käsittelyn aihetta. Kiinteistöjä, taloja ja maatiloja oli vähän kerrassaan karttunut kunnan hallintaan. Asioiden hoitoa varten oli valittava mitä erilaisempia toimi- ja lautakuntia. Olipa lopuksi otettava kunnan palvelukseen vakinaisia toimihenkilöitä.
Aikaisempina vuosina, aina vuoteen 1927 saakka, oli Raudun kunnassa, kuten monessa muussakin kunnassa, kunnanesimies, joka yksin huolehti kunnan rahavarojen hoidosta, sekä kunnan kirjanpidosta. Sama mies toimi siis laskujen hyväksyjänä, maksajana ja kirjanpitäjänä. Myöhemmin oli siirryttävä kunnallishallinnon keskittämiseen. Asiaa pohdittiin monessa valtuuston kokouksessa, ja lopulta uusi järjestelmä hyväksyttiin. V. 1928 alusta astui se voimaan. Kunnan esimiehen tilalle tuli nyt kolme eri henkilöä, esimies, kirjuri ja rahastonhoitaja. Esimies hyväksyi laskut, jotka rahastonhoitaja maksoi ja kirjuri teki tilit.
Kunnanvaltuuston päättämistä asioista mainitsen tässä vain muutamia. V. 1919 päätettiin ostaa Potkelan hovi Toivo Jorolta. V. 1920 päätettiin kuntaan perustaa asutuslautakunta ja valittiin siihen jäsenet. V. 1927 päätettiin kunta liittää jäseneksi Raudun Osuuskauppaan. V. 1935 hyväksyttiin uusi koulupiirijako, jonka mukaan kunnalla oli 10 kansakoulua. V. 1936 päätettiin Raudun seurakunnalta ostaa Isopappila ja muodostaa siitä kunnalliskoti. Kunnanvaltuusto valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tammikuun kokouksessa, aina vuodeksi kerrallaan.
Puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: Kanttori J. H. Kosonen vuosina 1919, 1920, 1925, 1926 ja osan v. 1928. Maanviljelijä Juho Haajanen vuosina 1921, 1922 ja osan vuotta 1923. Maanviljelijä Reino Heinonen osan vuodesta 1923 sekä vuodet 1924, 1934, 1935 ja 1936. Maanviljelijä Eino Rahikka vuoden 1927. Maanviljelijä Aleksander Poduschkin osan vuodesta 1928. Kunnallisneuvos J. P. Kokko vuodet 1929, 1930, 1931, 1932 ja 1933, Maanviljelijä Ville A. P. Pietiäinen vuodet 1937 1945.
Kunnanvaltuuston varapuheenjohtajina ovat olleet:
Maanviljelijä Juho Pietiäinen v. 1919; maanviljelijä Juho Haajanen v. 1920; kunnallisneuvos J. P. Kokko v. 1921, 1924 ja 1925; maanviljelijä Juho Luomala v. 1922; maanviljelijä Hj. Vesalainen v. 1923; maanviljelijä Eino Rahikka v. 1926; maanviljelijä Mikko Tyynynen v. 1927; kauppias Matti Honkanen v. 1928; maanviljelijä Simo Äikäs v. 1929, 1930; maanviljelijä Aleksander Poduschkin, v. 1931, 1932 ja 1933; maanviljelijä Toivo Paturi, v. 1934, 1935, 1936 ja 1937; maanviljelijä Tuomas Pietinen, v. 1938-1945.
Kunnanvaltuuston jäseninä ovat olleet seuraavat henkilöt:
Maanv. Hannes Ihalainen vv. 1921-1945; maanvilj. Reino Heinonen vv. 1923-1943; maanvilj. Aleks. Poduschkin vv. 1920-1936; maanvilj. Juho Sappinen vv. 1923-1928 ja 1936-1945; kauppias Matti Honkanen vv. 1920-1936; maanvilj. Edvart Junni vv. 1931-1945; maanvilj. Jalmari Ihalainen vv. 1931-1945; maanvilj. Tuomas Kuronen vv. 1919-1921, 1925-1930 ja 1937-1945; maanvilj. Aug. Murto vv. 1919-1933; maanvilj. Tuomas Kähäri vv. 1934-1945; maanvilj. Matti Hännikäinen vv. 1934-1945; maanvilj. Matti Pulakka vv. 1925-1936; maanvilj. Juho Vanjala vv. 1934-1945; maanvilj. Ville A. P. Pietiäinen vv. 1924-1925 ja 1937-1945; maanvilj. Antti Lieri vv. 1936-1945; kunnallisneuvos J. P. Kokko vv. 1919-1921, 1924-1925 ja 1929-1933; kanttori J. H. Kosonen vv. 1919-1921 ja 1924-1930; maanvilj. Matti Loponen vv. 1924-1933; maanvilj. Mikko A. P. Hännikäinen vv. 1937-1943; maanvilj. Mikko Tyynynen vv. 1926-1928 ja 1931-1936; maanvilj. Tuomas Pietinen vv. 1929-1933 ja 1937-1945; maanvilj. Eino Rahikka vv. 1920-1928; maanvilj. Toivo Paturi vv. 1931-1937; maanvilj. Aleks. Holttinen vv. 1937-1945; maanvilj. Pekka Leppänen vv. 1937-1945; liikemies Aleks. Vaskelainen vv. 1937-1945; kauppias Joos. Sipponen vv. 1937-1945; maanvilj. Antti Nuija, vv. 1919-1925; maanvilj. Viktor Lilloiva vv. 1919-1924; maanvilj. Juho Pietiäinen vv. 1919-1924; maanvilj. Matti Pekkanen vv. 1919-1923; maanvilj. Matti Pusa vv. 1919-1920 ja 1926-1930; maanvilj. Tuomas Loponen vv. 1919-1920 ja 1922-1924; maanvilj. Matti Leppänen vv. 1919-1921 ja 1925; maanvilj. Tuomas Honkanen vv. 1919 ja 1926-1928; maanvilj. Nikolai G.P. Vaskelainen vv. 1919-1925; maanvilj. Maurits Hollari vv. 1919-1922; kätilö Ida Ihalainen, vv. 1920-1922 ja 1929-1930; emäntä Maria Vesalainen vv. 1920-1922; maanvilj. Juho Haajanen vv. 1919-1923; maanvilj. Ville Paukku vv. 1919-1921; maanvilj. Topias Pekkanen vv. 1923-1928; maanvilj. Juho Luomala vv. 1922-1928; maanvilj. Juho Tepponen vv. 1920-1923 ja 1925-1928; maanvilj. Antti Karikuusi vv. 1925-1928; maanvilj. Antti Lattunen vv. 1926-1930; maanvilj. Heikki Paakkinen vv. 1926-1928 ja 1931-1933; maanvilj. Toivo Joro vv. 1926-1928; maanvilj. Hj. Vesalainen vv. 1923-1925; maanvilj. Tuomas Suikkanen vv. 1922-1924; maanvilj. Heikki Partanen vv. 1925 ja 1934-1936; maanvilj. Antti Kimonen vv. 1931-1936; maanvilj. Paavo Termonen vv. 1931-1933; maanvilj. Mikko Korpelainen vv. 1921-1923; maanvilj. v:o Amalia Sappinen vv. 1921-1923; maanvilj. Antti Pusa vv. 1921-1923; maanvilj. Mikko Haapsaari vv. 1922-1924; maanvilj. Antti Huuhka vv. 1922-1924; maanvilj. Juho Kyllästinen vv. 1922-1924; maanvilj. Simo Äikäs vv. 1929-1930; maanvilj. Juho Sojakka vv. 1929-1930; maanvilj. Kusti Mentu vv. 1919-1920; maanvilj. Antti Tuokko vv. 1919-1920; maanvilj. Mikko Kukko vv. 1919-1920; maanvilj. Antti Kuronen v. 1919; maanvilj. Samuli Kirves v. 1919; maanvilj. Matti Partanen vv. 1931-1933; maanvilj. Vihtori Kerminen vv. 1929-1930; nimismies R. J. Relander vv. 1929-1930; maanvili. Juho Jäske vv. 1929-1930; kirkkoherra P. I. Salo vv. 1931-1933; maanvilj. Eino Valkonen vv. 1931-1933; maanvilj. Nikolai Puolakangas vv. 1934-1937; rajavartija Paavo Jormo vv. 1934-1936; maanvilj. Johannes J. P. Nuija vv. 1934-1936; maanvilj. Matti Pekkanen vv. 1934-1936; maanvilj. Antti Rastas v. 1923; maanvilj. Matti Junni v. 1924; maanvilj. Pekka Loponen v. 1925; maanvilj. Aleks. Hollari v. 1925; maanvilj. A. Loponen v. 1925; emäntä Anna Valkonen v. 1919; maanvilj. Nikolai Ontronen v. 1919; maanvilj. Niilo Anttonen v. 1919; maanvilj. Emanuel Onttonen v. 1930.
Kunnankirjurina toimi Reino Heinonen vuodesta 1927 lähtien aina kuolemaansa saakka eli vuoteen 1943. Sotien välillä 1944-1945 ovat lyhyemmän ajan kunnankirjurin tointa hoitaneet Kaarlo Asomaa ja Elvi Valkonen. Kunnankirjuri R. Heinonen ja köyhäinhoitolautakunnan esimies H. Ihalainen suorittivat Helsingissä v. 1928 Maalaiskuntien Liiton järjestämän 10 viikkoisen kunnallismieskurssin. Samanlaisen kurssin oli Matti Pulakka suorittanut hieman aikaisemmin. Marraskuun 6. päivänä 1947 antoi Maalaiskuntien Liiton hallitus hopeaisen kunniamerkkinsä rautulaisille kunnallismiehille Matti Pulakalle ja Hannes Ihalaiselle tunnustuksena ansiokkaasta kunnallisesta toiminnasta.
Kunnallislautakunta
Kunnallisista lautakunnista oli kunnallislautakunta tärkein. Se oli vastuussa kunnan juoksevien asioiden ja omaisuuden hoidosta. Kunnallislautakunnan esimies hoiti kunnan rahavaroja aina vuoteen 1927 saakka. Sen jälkeen valitsi kunnallislautakunta rahastonhoitajaksi Matti Pulakan. Hän oli tässä toimessa kolme vuotta. V. 1930 valittiin rahastonhoitajaksi Jalmari Pehkonen ja hänen jälkeensä, muutaman vuoden kuluttua, Raudun Säästöpankki. Kun Säästöpankki lakkautti toimintansa kesällä 1940, luovutti se samalla kunnan rahavarojen hoidon.
Kunnan talousarvio vaihteli vuosien 1918-1939 välillä 1.500.000-2.000.000 mk välillä. Verotuksella koottiin samanaikaisesti noin 650.000-800.000 mk. Veroäyrin hinta oli aikaisemmin 7 8 mk. Myöhemmin, useampana vuotena 10 mk. Vain yhtenä vuotena oli se 11 mk ja samoin yhtenä vuotena 12 mk. Maatilojen ostot lisäsivät kunnan velkoja viime aikoina, ja vuonna 1939 oli niitä kaikkiaan n. 2.700.000 mk. Tätä velkojen summaa vastaamassa oli kuitenkin 10 ajanmukaista kansakoulua, lääkärin talo, kunnalliskoti maatiloineen, noin 500 ha, hyvää metsää ja paljon muuta omaisuutta. Varojen puoli oli sen vuoksi useita miljoonia yli velkojen.
Kunnallislautakunnan esimiehinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Kaupp. K. Buttenoff v. 1877. Hänen kuoltuaan valittiin esimieheksi hänen tilalleen 15.9.1877-1879 taloll. Mikko Ryyppö. Kaupp. Aleksei Falin, vuosina 1880-1882. Nahkuri Juhana Pietiäinen, vuosina 1883 85. Hovinhoitaja Petter Karlsson, vuosina 1886-1888. Taloll. Aug. J.P. Pietiäinen, vuosina 1889-1891. Kun edellämainittu oli kuollut kesken toimikautta, valittiin hänen sijaansa v. 1891 loppuvuodeksi Matti Paukkunen. Taloll. Matti Paukkunen, vuosina 1892-1894; kaupp. Juhana Kerminen, vv. 1895-1900; maanvilj. Heikki Ihalainen, vv. 1901-1909; kaupp. Mikko Valkonen, vv. 1910-1912; maanvilj. Juho Luomala, vv. 1913-1915 ja 1924-1926; maanvilj. Samuli Valkonen vv. 1916-1918; maanvilj. Juho Pietiäinen, vv. 1919-1923; maanvilj. Eino Rahikka, v. 1927; kanttori J. H. Kosonen, vv. 1928-1930; maanvilj. Matti Pulakka, vv. 1931-1948.
Kunnallislautakunnan varaesimiehinä ovat olleet seuraavat:
Hovinhoitaja Matti Pennanen, vv. 1880-1882; hovinhoitaja Juho Loponen, vv. 1883-1885; hovinhoitaja Petter Karlsson, vv. 1886-1888; taloll. Juhana Pietiäinen, v. 1889; taloll. H. Kuparinen, vv. 1890-1891; taloll. Matti Äikäs, vv. 1892-1894; taloll. Paavo Tepponen, vv. 1895-1897; taloll. Hj. Vesalainen, vv. 1898-1900; taloll. Nikolai Falin, osan vuotta 1900; kauppias V. Falin vv. 1901-1906; taloll. Juho Siitonen, vv. 1907-1909; suntio Samuli Valkonen, vv. 1910-1915; maanvilj. Juho Pietiäinen, vv. 1916-1918; maanvilj. Tuomas Loponen, vv. 1919-1924; maanvilj. Jalmari Pehkonen, vv. 1930-1936; maanvilj. Tuomas Kähäri, vv. 1937-1941; kaupp. Joos. Sipponen, vv. 1942-1948; maanvilj. Juho Luomala, vv. 1925-1927;, maanvilj. Matti Pulakka, vv. 1928-1930.
Kunnallislautakunnan jäseninä ovat olleet:
V. 1877-1879: Israel Orava, Aleks. Pahomoff, Simo Junni, Nikita Intke ja Matti Äikäs. V. 1880-1882: Matti Hympyrä, Matti Paukkunen, Matti Pietinen, Juhane Muukka ja Andrei Haukka. V. 1883-1885: Matti Loponen, Konstantin Vaskelainen, Yrjö Pietinen, Martti Korpelainen ja Paavo Pietiäinen. V. 1886-1888: Matti Pyykkö, Paavo Tepponen, Mikko Pekkanen, Heikki Leppänen ja Paavo Röksä. V. 1889-1891: Antti Honkanen, Nuuti Tukia, Matti Hännikäinen, Antti Sappinen ja Mikko Vaskelainen. V. 1892-1894, Mikko Pekkanen, Yrjö Valkonen, Matti Samulinp. Valkonen, Johan Tepponen ja Ivan Intke. V. 1895-1897: Tuomas Tuokko, Tahvo Kiuru, Samuli Simonp. Valkonen, Mikko Lallukka, Jelisei Pahomoff, Juhana Loponen ja Matti Kust.p. Monto. V. 1898-1900: Nuuti Heikkinen, Juhana Paakkinen, Martti Pyöttiö, Heikki Jepponen, Ivan Ontronen, Simo Jermalajeff ja Matti Liira. V. 1901: Pekka Leppänen, Antti Mentu, Simo Nuora, Mikko Partanen, Heikki Tepponen ja Heikki Mikonp. Pekkanen.
V. 1901 lähtien joutui kunnallislautakunnan jäsenistä erovuoroon vuosittain kaksi, jotka aluksi erotettiin arvalla ja myöhemmin vuoronsa mukaan. Saman vuoden syksyllä joutuivat erovuoroon: Pekka Leppänen ja Heikki Pekkanen. Heidän tilalleen valittiin Matti Mikonp. Pekkanen ja Vasili Porovikoff, vuosiksi 1902-1904. V. 1902 olivat erovuorossa: Antti Mentu ja Heikki Tepponen, jotka valittiin uudelleen vv. 1903-1905. V. 1903 olivat erovuorossa: Simo Nuora ja Mikko Partanen, jotka valittiin uudelleen vv. 1904-1906. V. 1904 olivat erovuorossa: Matti Pekkanen.ja Vasili Porovikoff, jotka valittiin uudelleen vv. 1905-1907. V. 1905 olivat erovuorossa: Antti Mentu ja Heikki Tepponen, jotka valittiin uudelleen vv. 1906-1908. V. 1906 valittiin erovuoroisten Simo Nuoran ja Mikko Partasen tilalle Matti Karhunen ja Mikko Monto, vv. 1907-1909. V. 1907 valittiin erovuoroiset: Matti Pekkanen ja Vasili Porovikoff uudelleen vv. 1908-1910. V. 1908 valittiin erovuoroisten Antti Mennun ja Heikki Tepposen tilalle J. E. Mentu ja Heikki T.P. Tepponen, vv. 1909-1911. V. 1909 valittiin erovuoroiset: Matti Karhunen ja Mikko Monto uudelleen vv. 1910-1912. V. 1910 valittiin Matti Pekkasen ja Vasili Porovikoffin tilalle Heikki Pekkanen ja Aleks. Poduschkin, vv. 1911-1913. V. 1911 valittiin J. E. Mennun ja Heikki Tepposen tilalle Vihtori Lilloiva ja Juho Loponen, vv. 1912-1914. V. 1912 valittiin erovuoroisten tilalle Tuomas Kuronen ja Tuomas Loponen, vv. 1913-1915. V. 1913 valittiin Matti Kimonen ja Pekka Falin, vv. 1914-1916. V. 1914 valittiin Mikko Valkonen ja Antti J.P. Ihalainen, vv. 1915-1917. V. 1915 valittiin Pekka Orava ja Mikko Kukko, vv. 1916-1918. 1916 valittiin Matti Pekkanen ja Antti Juosinp. Nuija, vv. 1917-1919. V. 1917 valittiin erovuoroiset Mikko Valkonen ja Antti Ihalainen uudelleen vv. 1918-1920.
Tammikuun 25 p:nä 1919 valittiin koko kunnallislautakunta uudelleen. Valituiksi tulivat: Dimitri Sorvali, Matti Pekkanen, J. E. Mentu, Tuomas Kuronen, Antti J.P. Ihalainen ja Tuomas Loponen. Syksyllä 1919 erosivat arvan kautta Matti Pekkanen ja Dimitri Sorvali, joista ed. valittiin uudelleen vv. 1920-1922 ja jälkimäisen tilalle Antti Nuija. V. 1920 valittiin erovuoroiset Tuomas Loponen ja Tuomas Kuronen uudelleen vv. 1921-1923. V. 1921 olivat erovuorossa J. E. Mentu ja Antti Ihalainen, joista viimemainittu valittiin uudelleen vv. 1922-1924 ja ensinmainitun tilalle Mikko Mörsky. V. 1922 valittiin erovuoroiset: Matti Pekkanen ja Antti Nuija uudelleen vv. 1923-1925. V. 1923 ja 1924 valittiin myös erovuoroiset uudelleen. V. 1925 valittiin kunnallislautakuntaan: Jalmari Pehkonen, Juho Sappinen, Matti Pulakka, Matti Junni, Antti Lattunen ja Matti Kuronen. Kahden jäsenen vaihdosta lukuunottamatta, toimi tämä lautakunta vuoteen 1930 saakka. Syksyllä 1930 valittiin kunnallislautakuntaan vv. 1931-1933: Jalmari Pehkonen, Matti Pekkanen, Matti Loponen, Juho Sappinen, Mikko Lius ja Edvard Junni. V. 1933 valittiin Jalmari Pehkosen tilalle Tuomas Kähäri, muuten toimi tämä lautakunta aina vuoteen 1939 saakka.