Raudun kansanopistoseura
Ne rautulaiset, jotka olivat käyneet kansanopiston, kaipasivat lähempää kosketusta ja yhteistoimintaa keskenään. Kun kaksi tai useampi kansanopistoa käynyt kohtasivat toisensa, virisi keskustelu kansanopistoseuran perustamisesta paikkakunnalle. Myös ratamestari E. Koistinen ja maanv. Eino Rahikka olivat asioista ensiksi mainitun kotona neuvotelleet.
Tämän neuvottelun perusteella kutsuttiinkin pienempi ryhmä rautulaisia, kansanopiston käyneitä, alustavasti neuvottelemaan asiasta. Kokous pidettiin mainitun ratamestarin asunnossa, lähellä Raudun asemaa, tammikuun 18 päivänä 1920. Kokouksen puheenjohtajana oli E. Koistinen ja pöytäkirjan pitäjänä August Mantere.
Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti kutsua, samaan paikkaan yleinen kansanopistoseuran perustava kokous. Sääntöehdotuksen laatimista ja muitten asioitten valmistamista varten valittiin nelihenkinen toimikunta, johon tulivat E. Koistinen, Emma Rahikka, Hannes Ihalainen ja Eino Rahikka.
Helmikuun 29 päivänä v. 1920 kokoonnuttiin sitten taas samaan paikkaan kansanopistoseuraa perustamaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Koistinen ja pöytäkirjaa piti Hannes Ihalainen. Yksimielisesti päätettiinkin perustaa Raudun kansanopistoseura, ja liittyä jäseneksi Etelä Karjalan Nuorisoseuraan. Kokouksessa hyväksyttiin seuralle säännöt ja valittiin henkilöt hakemaan niille vahvistusta. Ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi: puheenjohtajaksi E. Koistinen, varapuheenjohtajaksi Eino Rahikka, rahastonhoitajaksi maanv. Reino Heinonen ja sihteeriksi maanv. Hannes Ihalainen. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Maria Kyllästinen, Santeri Kuparinen, Maria Vesalainen, Tuomas Paukku ja Aino Saksman. Varajäseniksi valittiin maanv. Mikko Monto, Albert Loponen ja Juho Virolainen. Tilintarkastajiksi valittiin Hj. Vesalainen ja Hj. Koskinen.
Kun tämä perustava kokous sattui Kalevalan päiväksi, niin kokous lähetti Uudenkirkon kansanopistolle, Kalevalanpäivää viettämään kokoontuneelle kansanopistoväelle seuraavan sisältöisen sähkösanoman: ”Kansanopisto, Uusikirkko. Kehittyköön ja kasvakoon kuntoa Karjalassa. Vapaan kalevankansan nuoriso valveutukoon kansanopistotyön kautta. Onnittelemme opistolle kokoontuneita. Tänään perustettu Raudun kansanopistoseura.”
Kansanopistoseuran toimialueena oli Raudun, Metsäpirtin ja Sakkolan kunnat, sekä osia Valkjärven ja Kivennavan kunnista. Tarkoitus oli ylläpitämällä yhteyttä tämän alueen kansanopiston käyneitten kesken, edistää nuorison kansanopistoon lähettämistä, ja toimia yhdyssiteenä paikkakunnan ja kansanopistojen välillä. Tässä työssä ilmeni vaikeuksia, kun todettiin, että kansanopiston käyneistä toiset olivat olleet Uudenkirkon, toiset Räisälän, Otavan, Tuusulan, Pohjois Savon, tai jossakin muussa opistossa. Yhteistyö opistoihin ei näin ollen tullut eheäksi, ja kokonaiseksi, mutta opistolaisten keskuudessa muodostui se sitä läheisemmäksi. Kansanopistoseura otti erikoistehtäväkseen yhteistyön, paikkakunnan toisten edistysja valistusseurojen kanssa. Tässä tarkoituksessa kutsuttiin kaikkien Raudussa toimivien seurojen edustajat yhteiseen neuvottelukokoukseen Raudun nuorisoseurantalolle 25.9.1921. Tässä kokouksessa keskusteltiin ja päätettiin vastaisesta yhteistoiminnasta ja seuratyön kehittämisestä entisestään tarkoituksenmukaisemmaksi. Alustuksia esittivät Kaarlo Asomaa (ent. Binsol) ja Eino Rahikka.
Seuran kauaskantoisin ja merkityksellisin päätös tehtiin tässä kokouksessa, perustamalla Raudun kansanopistorahasto, ja hyväksymällä sille säännöt. Näiden sääntöjen perusteella Raudun kansanopistoseura ryhtyi kokoamaan varoja Rautuun myöhemmin perustettavaa kansanopistoa varten. Tarkoitus oli hyvä, innostus suuri ja silloisissa olosuhteissa saatu alkuraha huomattava. Varoja karttui mk 7.865:-, jotka vieläkin ovat tallessa tätä tarkoitusta varten, vaikka tämä tarkoitus tuskin koskaan toteutuu.
Jäsenluettelo- ja tilikirjat eivät ole säilyneet, mutta mikäli muistetaan, oli seuran jäsenmäärä seuraa perustettaessa 23 henkeä. Seuran puheenjohtajana oli toiminut E. Koistinen kuolemaansa saakka, varapuheenjohtajana on koko ajan ollut Eino Rahikka, sihteerinä Tuomas Paukku aina paikkakunnalta poismuuttamiseensa saakka ja rahastonhoitajana Reino Heinonen talvisotaan saakka.
Korleen kirjastoseura
Vuosisadan vaihteessa heräsi Korleen kyläläisissä ajatus sellaisen toiminnan aloittamisesta, josta olisi hyötyä ja virkistystä arkisen aherruksen keskellä. Tämän ajatuksen innoittamana kokoontui joukko kyläläisiä v. 1902 seuran perustavaan kokoukseen. Perustettiin jonkinlainen lukutupa, jonne tilattiin sanoma-, ammatti- ja aikakauslehtiä.
Tämä lukutupamuoto ei kuitenkaan tyydyttänyt kyläläisiä. Vuonna 1904 perustettiin Korleen kirjastoseura, ja alettiin lehtien lisäksi hankkia kirjoja. Kirjaston sijoituspaikaksi saatiin Korleen hovi, jonka omistaja oli myötämielinen asialle ja auttoi sitä lahjoituksellaan. Seuran toiminta oli alkuvuosina hyvin pirteätä. Iltamia sekä kuukausi-iltoja pidettiin hyvin ahkeraan. Varoja karttui kokoon, ja niillä ostettiin kirjoja.
Kansanvalistusseuralta, kustannusosakeyhtiö Otavalta ja Gummerukselta saatiin huomattavia lahjoituksia. Kun omatoimisesti hankituilla varoilla oli myös, ostettu kirjoja, nousi niiden lukumäärä lopulta yli 1000 kappaleen. Seuran yhteyteen perustettiin myös ompeluseura. Perheiltamat ja ompeluillat muodostuivat usein virkistäviksi tilaisuuksiksi.
Seuran johtokunnan puheenjohtajana toimi koko ajan mylläri Topias Pekkanen. Muina johtokunnan jäseninä olivat Tuomas Paukku, Simo Paukku ja Kustaa Paukku. Vuoden 1928 jälkeen tulivat johtokuntaan lisäksi Jalmari Hämäläinen rahastonhoitajana, Heikki Laulajainen sihteerinä, Anni Miina kalustonhoitajana ja Lempi Laulajainen jäsenenä. Tämä johtokunta pysyi sitten melkein samanlaisena loppuun saakka.
Tässä on muutamalla rivillä, muistitietojen mukaan kerrottu seuran 40-vuotinen toiminta. Mielestäni on se hyvin täyttänyt ne vaatimukset, jotka sille oli perustettaessa asetettu. Se toi henkistä virkistystä paikkakunnalle.
Vepsan kirjastoseura
Vepsan kirjastoseura oli Raudun edistysseurojen joukossa nuorin. Seuran perustamisajatus oli ollut kyläläisten keskuudessa jo pitemmän ajan keskustelun kohteena. Vuonna 1936 syyskuun 16 päivänä tämä ajatus toteutui. Sanottuna päivänä oli kauppias Matti Nahkurin taloon kutsuttu perustava kokous, jossa seura yksimielisesti perustettiin. Perustajajäsenistä muistetaan seuraavat: Emil Kirjavainen, E. Huuhka, Mikko, Jalmari ja Armas Hipeli, Eetu Kurki, Simo Loponen, Jalmari Kimonen, Antti Kurki, Alma Kurki, Lahja ja Aliina Huuhka ja Antti Nahkuri.
Ensimmäiset kirjat seuralle lahjoitti Karjala-seura. Sen jälkeen toimeenpantiin yleinen kirjojen keräys, joka tuotti kunnioitettavan tuloksen. Myöhemmin hankittiin seuralle varoja iltamilla ja keräyksillä, joilla tuloilla sitten kirjastoa jatkuvasti täydennettiin. Seuralla oli v. 1939 sodan syttyessä 452 nidettä kirjoja. Lainaajien lukumäärä oli myös verrattain suuri, joten kirjat olivat ahkerassa käytössä.
Kun lähiseudulla ei ollut seurataloa, niin rakensi seura iltamien järjestämistä varten kesäpaviljongin, jota vuokrattiin myös muille järjestöille. Seuran puheenjohtajana on ollut rajavartija (myöhemmin luutnantti) Emil Kirjavainen. Sihteerinä toimi maanv. Eetu Huuhka, joka oli myös kirjastonhoitajana.