Palkealan kr. kat. seurakunnan vaiheet
Yleiset tiedot
Seurakunnan alueen muodostivat Raudun, Metsäpirtin, Sakkolan ja Vuokselan pitäjät. Seurakunnan keskuspaikka sijaitsi Raudun pitäjän Palkealan kylässä, Raudun asemalta Raudun kirkonkylän kautta Sirkiänsaaren kylään johtavan maantien varrella, missä oli kirkkokin. Etäisyys oli 12 km Raudun asemalta. Lähimmät kr. kat. seurakunnat olivat Käkisalmessa ja Kyyrölässä.
Seurakunnan jäseniä oli 1.1.1946 toimitetun laskennan mukaan Raudun pitäjän Palkealan kylässä 134 henkeä. Sirkiänsaaren kylässä 93, Vakkilan kylässä 91, Keripadan kylässä 64, Palkealan Jousseilla 62, Sunikkalan kylässä 48, Riikolan kylässä 40 henkeä, sekä pienempiä määriä muissakin Raudun pitäjän eri kylissä. Yhteensä oli Raudun pitäjässä 880 henkeä. Sakkolan pitäjässä oli 46 henkeä. Vuokselan pitäjässä 59 henkeä. Metsäpirtin pitäjässä 306 henkeä. Pyhäjärven pitäjässä 12 henkeä. Valkjärven pitäjässä 8 henkeä. Räisälän, Kanneljärven, Uudenkirkon, Ruokolahden ja Äyräpään pitäjissä kussakin 1 henkilö. Lisäksi oli seurakunnan jäseninä ulkomaalaisia (entisiä Venäjän, eikä minkään muun maan kansalaisia) yhteensä 33 henkeä.
Seurakunnan jäsenmäärä oli siis edellä sanottuna ajankohtana yhteensä 1349 henkeä. Viisi vuotta aikaisemmin, eli 1941 oli seurakunnassa 1367 jäsentä, joista suomenkielisiä 1335 ja 32 vieraskielisiä.
Ortodoksisuuden alku paikkakunnalla
Vanhojen tietojen mukaan ortodoksinen uskonto paikkakunnalla oli tunnettu jo kaukaisesta muinaisuudesta saakka. Niinpä Novgorodin maakunnan verokirjojen mukaan Käkisalmen läänissä oli 7 pogostaa (kirkon kylää): mm. Käkisalmen, Raudun ja Sakkolan. Karjalan kihlakunnan alueella Konevitsan luostarin maatiloihin kuului Sakkolan pogostasta 63 taloa, 102 henkeä, 104 veroyksikköä (obsia), Raudun pogostasta 24 taloa, 37 henkeä, 31,5 veroyksikköä. Valamon luostarin maatiloihin kuului Sakkolan pogostasta 47 taloa, 71 henkeä, 72 veroyksikköä, Raudun pogostasta 6 taloa, 8 henkeä, 8,5 veroyksikköä. ”Historiallis-tilastollisia tietoja Pietarin hiippakunnasta” -nimisen (v:lta 1875) kirjan mukaan itsenäisten talonpoikien maita oli Sakkolan pogostassa 143 taloa, 214 henkeä, 182 veroyksikköä, Raudun pogostassa 68 taloa, 90 henkeä, 78,5 veroyksikköä. Historiantutkija Johan Magnus Salenius (s. 1846, opettajana Porvoossa ja Kuopiossa 1867-1907, kunniatohtori), joka on julkaissut Itä Suomen historiasta, huomauttaa, että eräässä Suomen arkistossa v:lta 1556 säilyneessä kartassa mainitaan joku kr. kat. luostari, joka sijaitsi lähellä Raudun kirkkoa. Muita tietoja tästä luostarista ei ole säilynyt.
Käkisalmen läänin ruotsalaisissa tilikirjoissa v:lta 1589 mainitaan, että Käkisalmen läänissä oli asumaton kr. kat. luostari mm. Sakkolassa. Saman pitäjän Tjurjan kylässä on ollut myös kr. kat. kirkko. Siihen viittaa viime aikoihin saakka säilynyt erään pellon nimi Diakonikontu. Lähellä Kiviniemeä v. 1818 kuivuneesta järven pohjasta (Vuoksi ja Suvanto oli yhdistetty v. 1858) oli löydetty kirkonkello. Paikallisten kr. kat. asukkaiden otaksuman mukaan tämä kirkonkello kuului Sakkolan kr. kat. kirkolle ja v:den 1570 jälkeen sodan vuoksi se oli laskettu järveen. Eräs aikakauslehden kirjoittaja v:lta 1915 mainitsee: ”Tiedossani on, että 16:nnen vuosisadan alussa nykyisessä Suomen Karjalassa oli mm. seuraavat kr. kat. seurakunnat ja luostarit: Sakkolan kirkkoineen p. Ylienkeli Mikaelin muistoksi, Raudun kirkkoineen p. Basileos Suuren muistoksi. Salenius, historiantutkija otaksuu, että nämä seurakunnat 16. vuosisadalla oli muodostettu moniksi, pienemmiksi ja itsenäisiksi seurakunniksi.
Pietari Suuren ja Kaarlo XII aikana nämä kirkot oli hävitetty. Ruotsalainen sotapäällikkö Pontus de la Gardie sotavoimineen kävi ryöstö- ja hävitysretkillä Sakkolassa ja Raudussa. Tulella ja miekalla hän ahdisteli paikkakunnan asukkaita. Kr. kat. kirkot ja rukoushuoneet poltettiin, omaisuus ryöstettiin ja vietiin omaan leiriin. Talvikelillä Pontus de la Gardie v. 1580 valloitti Käkisalmen hävittäen matkalla kaiken sen, mikä jäi vielä tuhoamatta Sakkolassa ja Raudussa. Hävitettyjen kirkkojen sijaan muodostuivat nyt uudet ev. lut. kirkot: Sakkolaan v. 1616, Pyhäjärven ja Raudun v. 1631. Otaksutaan, että nämä kirkot oli rakennettu sille paikalle, missä ennen oli ollut kr. kat. kirkko. Hävitettyjen kr. kat. kirkkojen sijaan Raudussa ja Sakkolassa oli rakennettu rukoushuoneet. Lujiksi uskossa osoittautuivat maanviljelijät, jotka kirkollisissa toimituksissa kääntyivät papiston puoleen, joita oli rukoushuoneiden läheisyydessä. Matoksin seurakunnan kirkkoherran antamien tietojen mukaan Raudussa ja Sakkolassa asuneet inkeriläiset kuuluivat sanottuun seurakuntaan. Pietarin läänissä v. 1850 heitä oli lähes 18.000 henkeä.
Kirkko ja rukoushuoneet
Viimeinen Palkealan seurakunnan kirkko oli rakennettu v. 1865 pietarilaisen kauppiaan Rusanow’in varoilla ja sen vihkimisen toimitti itse metropoliitta Isidoros 3.10.1865. Taiteilija Karpow’in laatimilla piirustuksilla ristinmuotoinen puukirkko oli pyhitetty p. ap. Andreaksen muistoksi, jota vietetään 30 p. marraskuuta. Jumalanpalveluskirjoista, jotka oli varattu lahjoittajan nimikirjoituksella, ilmeni, että kirkko oli pyhitetty myös p. Maria Magdaleenan muistoksi, jota vietetään 22 p:nä heinäkuuta. Kirkossa oli tilaa n. 500-600 hengelle. Raudun pitäjän Vakkilan kylässä sijaitseva rukoushuone oli pyhitetty p. prof. Eliaan muistoksi, jota vietetään 20 p:nä heinäkuuta. Se sijaitsi 10 km päässä Palkealan kirkolta ja 2 km päässä Raudun ja Palkealan välisestä maantiestä. Sen pinta ala oli 7×7 m2. |
Sen rakentamisajasta ja rakentajista voi päätellä sen sisällä, oikealla ja vasemmalla olleista muistokivitauluista, joissa sanottiin, että siellä oli haudattu kauppias Ivan Gaurilinp. Lisitsin, synt. 15.4.1755, kuoli 17.5.1819, hänen vaimonsa Paraskeva Pekantr o.s. Pozilow, kuoli 19.9.1833 75 vuoden vanhana ja kauppias Nikolai Ivaninp. Lisitsin, kuoli 25.11.1835 46 v. vanhana. Rukoushuoneessa vieraili 7.8.1931 K. S. Arkkipiispa Herman seurueineen, johon kuului piirinvalvojana rovasti D. Sotikow Sortavalasta ja ylidiakooni L. Kasanko.
Palkealan kylässä N:o 5 maanviljelijä Tahvo Kiurun talon läheisyydessä kylätien alapuolella on ollut rukoushuone p. Nikolaon Lyykian Myrran arkkipiispan muistoksi pyhitetty. Se oli vanhuuden vuoksi purettu noin v. 1892. Sen paikalle kiviaitauksen sisälle oli ennen vuotta 1939 pystytetty sementtisellä jalustalla valurautaristi, johon oli kiinnitetty metallinen levy vastaavine muistokirjoituksineen.
Sakkolan Petäjärvellä oli rukoushuone, joka oli pyhitetty p. ap. Pietarin ja Paavalin muistoksi, jota vietetään 29 p:nä kesäkuuta. Sen irtain omaisuus, eli kalusto kesällä v. 1929 oli siirretty seurakunnankokouksen päätöksellä 2.6.1929 ja kirkollishallituksen luvalla Vakkilan rukoushuoneen tilille. Vanhojen tietojen mukaan oli myös Metsäpirtin Vaskelassa ollut kr. kat. rukoushuone.
Muut rakennukset
Seurakuntain papiston virkataloista 18.5.1929 annetun asetuksen perusteella kuului seurakunnan esimiehelle virka asunto, jossa oli virkahuoneineen viisi asuinhuonetta ja keittiö. Lukkarille kuului kolme huonetta ja keittiö tarpeellisine ulkorakennuksineen. Seurakuntatalo sisälsi kaksi huonetta, toisessa asui kirkkovahti (suntio) ja toinen käytettiin kristinoppikouluhuoneena ja juhlahuoneena. Virkatalojen maiden pinta ala oli 20,73 tynnyrinalaa.
Hautausmaa
Seurakunnan hautausmaa oli virkatilan jatkona noin 200 mtr. päässä kirkolta. Sen pinta-ala oli 1 hehtaari. Uusi hautausmaapalsta pinta-alaltaan 0,75 ha oli ostettu 31.12.1927 Muukon perintötilasta N:o 2 Raudun pit. Riikolan kyl. Opetusministeriö oikeutti 13.5.1933 N:o 412/107 seurakunnan laajentamaan hautausmaataan liittämällä virkatilaan sanotun alueen. Jatkohautausmaa on vihitty tarkoitukseensa 24.9.1933.
Seurakunnan toimihenkilöt
Piirinvalvojan ominaisuudessa seurakunnassa ovat toimineet: Rovasti Vladimir Vinogradow, Nikolai Florovskij v. 1873 (Kyyrölän seurakunnasta), Petr Anninskij 24.1.1888 (ent. Tiurulan kh.), Gauril Rosanow 28.9.1888 (Raivolan seurakunnasta), Stefan Skorodumow 22.9.1885, Petr Potashew 20.6.1906, Johannes Varfolomojew jouluk. 1907, V. Skipetrow, M. Smiritin 9.11.1917, Johannes Anninskij 30.5.1918, rov. Aleksander Kasanskij 1927-1929 (Kyyrölästä), rov. Dimitrij Sotikow 1930-1934 (Sortavala), pastori Aleksander Gaurilow 1935-1949 (Käkisalmen srk.).
Pappina toimineet: Gauril Sotikow 30.11.1865 (Salmin seur:sta), Johannes Petterinp. Sotikow 31.1.1865-22.5.1869, synt. 3.5.1830, kuoli 5.11.1909 Suistamolla. Mikael Andreinp. Diakonow 9.6.1869-1.1.1974. Petr Matinp. Anninskij 9.1.1874-1.3.1887. Nikolai Dimp. Alvianskij 1.3.1887-1.8.1890, kuoli 11.9.1890 Palkealassa. Mikael Iltonow 12.9.1890-21.12.1890 (Kotkasta). Nikolai Timonp. Solovjew 1890-1.12.1893. Mikael Vasilinp. Okulow 1.12.1893-1.9.1903, kuoli 23.12.1903 Palkealassa 53 v. vanhana. Nikolai Voronow 1.3.1903-1.2.1904. Nikolai Ortamo 1.2.1904-1.8.1922. Pappismunkki Mitrofan 26.10.1913-1.11.1913. Rov. Sergei Okulow 10.6.1921-15.7.1921. Past. Simo Okulow 1.7.1921-1.9.1921. Pappismunkki Isaakij. Pastori Paavo Rajamo 1.8.1922-1.1.1950.
Lukkarina toimineet: Dimitrij Alvianskij 30.11.1865-. Johannes Pekanp. Borotinskij 10.4.1866-14.7.1868. Mikael Nikolajevskij 14.7.1868-. Ponomari Petr Mokievskij 4.9.1866-. Ponomari Mikael Vasp. Okulow 8.12.1868-1.3.1878. Ivan Jaakonp. Belskij 25.4.1878-1.10.1881. Petr Sotikov 1.11.1881-15.2.1891, kuoli 18.3.1895 Palkealassa. Vladimir Musovskij 15.2.1891-1.6.1891. Paavo Bistrojevskij 1.6.1891-26.1.1892. Vladimir Alvianskij 1.10.1892-1.1.1916, kuoli 2.8.1916 Palkealassa. Nikolai Alvianskij 26.10.1910-4.12.1910. Diakoni Gauril Iltonow 1.8.1915-1.10.1915. Vladimir Petsola 21.11.1915-1.1.1917. Helena Ortamo 25.11.1917-1920. Sergei Aihos 1920-1.8.1942. Maria Rajamo 1.8.1942-1.3.1943. Olavi Petsalo 1.5.1941-1.6.1941. Mikko Kokora 1.3.1945. Vilho Sinda 1.3.1945 edelleen.
Vakkilassa olleen rukoushuoneen isännöitsijänä toimi vuoteen 1932 maanvilj. Nikolai Paavonp. Suvimäki Metsäpirtin Vaskelasta. V. 1932-1939 maanvilj. Mikael Aleksanterinp. Vaskelainen Raudun pitäjän Keripadan kylästä, hän kuoli 31.1.1941.
Kirkonisännöitsijänä toimineet: Kirkon ensimmäisenä isännöitsijänä oli Mikael Andreinp. Buturlin, kuoli 18.5.1869 Palkealassa 46 vuoden vanhana. Nikolai Maila 13.4.1919-1922 Sakkolan Riiskasta. Nikolai Falin 1922-18.5.1924 Raudun Palkealasta. Nikolai Maila 1924-6.3.1927 Sakkolan Riiskasta. Nikolai Suvimäki 6.3.1927-29.11.1936 Metsäpirtin Vaskelasta. Antti Ontronen 23.11.1936-edelleen, Raudun Riikolasta.
Kirkkovahtina, suntiona ja haudankaivajana toimineet: Sakari Petrow vv. 1865-1912, Aleksander Sidorow 1915-1935 ja Juho Järvensuo 1935-1939.
Hallintoelimet
Kr. kat. siirtoseurakunnista 29.11.1941 annetun asetuksen nojalla seurakunnan hoitokuntaan kuuluvat seurakunnan esimies puheenjohtajana ja lisäksi kolme seurakunnan maallikkojäsentä ja kolme maallikkoihin kuuluvaa varajäsentä, jotka kirkollishallitus seurak. esimiehen tehtyä ehdotuksen, määrää. Jäseninä toimivat maanv. Antti Ontronen Raudun pit. Riikolan kylästä, maanv. Nikolai Rannansuu Mäkrän kylästä ja liikemies Aleksander Vaskelainen Keripadan kylästä. Varajäseninä maanv. Nikolai Palvimo Palkealan kyl. Johannes Rp. Podushkin Jousseen kyl. ja Nikolai Jokivarsi.
Tilintarkastajina kauppias Reino Vaskelainen ja Paavo Intke. Varajäseninä maanv. Aleksander Valomo ja Juho Leppälehto. Seurakunnanneuvoston kunniajäsenenä toimi 18.11.1934-1.10.1939 ent. valtioneuvos Aleksander Fock Raudun pit. Maanselän kyl. (synt. 15.6.1861 Raudussa ja kuoli 14.10.1941 Haminassa).
Virkatalolautakunnan jäseninä toimineet maanv. Dimitri Sorvali Raudun pit. Sirkiänsaaren kyl., maanv. Aleksander Valomo Raudun pit. Palkealan kyl., maanv. Juho Leppälehto Metsäpirtin Vaskelan kyl. Varajäseninä Dimitri Säde, Nikolai Jokivarsi ja Teppo Purjemaa.
Toimintamuotoja
Kansan yhteislaulu kirkossa oli otettu käytäntöön elokuun ensimmäisenä sunnuntaina 1929. Kirkkokuoro perustettiin 5.5.1929. Sitä johti seurakunnan lukkari, ja kuului siihen 12 jäsentä. Hartaushetkiä pidettiin eri vuodenaikoina useita kertoja seurakunnan eri osissa. Kylänlukuja pidettiin vuosittain tammi- ja helmikuussa, seurakunnan eri osissa noin kymmenessä eri paikassa. Niissä kuulusteltiin sisälukua, kirjoitustaitoa, uskonoppia ja katekismusta.
Kristinoppikoulua pidettiin kahdesti vuodessa pojille maaliskuussa ja joskus kesäkuussa, tytöille syksyllä, loka-marraskuun aikana. Oppiaineina oli raamatunhistoria, katekismus, liturgiikka, kirkkohistoria, yhteis- ja kirkkolaulu, musiikkiopin teoria ja uskonkappaleet. Kiertokoulu toimi kiertävänä kouluna seurakunnassa, vuoteen 1925, jolloin kansakoulujen alakoulut alkoivat toimia.
Pyhäkouluja oli perustettu seurakunnan eri osiin vuosina 1926-1927 noin kymmenen. Niitä pidettiin sunnuntaisin n. kahden tunnin aikana.
Seurakunnassa vieraili K. S. Arkkipiispa Herman 14. -16.5.1926, 7. -10.8.1931 ja 23. -25.10.1936. Piirinvalvoja kävi tarkastuskäynnillä joka vuosi ja muitakin vierailuja sattui silloin tällöin. Joka vuosi toukokuun toisena sunnuntaina vietettiin äitienpäivää, 14. 9. elojuhlaa. Joulukuusijuhlaa, hautausmaajuhlaa myös vietettiin. Kirkon rakentamisen 60-vuotisjuhlaa vietettiin 3.10.1925. Marianseura perustettiin 25.3.1928. Se toimi p. S. H. Veljeskunnan alaosastona. Vuonna 1929 oli siinä 30 jäsentä. Marraskuussa 1930 perustettiin ompeluseura, joka vietti ompeluiltoja joka toisena perjantaina. Seura oli palkittu 25.3.1938 K. S Arkkipiispan kiitoskirjeellä uutterasta toiminnasta.