Vuoden 1918 sota Raudussa
Kirjoitettaessa selostusta Raudun asioista, ei voida vaitiollen sivuuttaa V. 1918 tapahtumia. Kohtasihan silloin käyty kansalaissota pitäjää erittäin raskaana. Sen vuoksi lyhyt, puolueeton selostus siitä lienee tässä paikallaan:
Taistelevia puolia sanottiin silloin punaisiksi ja valkoisiksi. Punaiset saapuivat rajan takaa muutaman tuhannen miehen vahvuisena joukkona. Varusteina heillä oli kiväärejä, konekiväärejä ja tykkejä. He valtasivat Raasulin, Liippuan ja Maanselän kylät, ja asettuivat majailemaan Raudun asemalle. Valkoisten etujoukot pakenivat heidän tieltään. Asemalta käsin punaiset pommittivat kirkonkylää ja muutakin ympäristöä, yrittäen joskus jatkaa etenemistäänkin, mutta valkoiset, apuvoimia saatuaan karkottivat heidät takaisin asemalle. Kun valkoiset olivat saaneet riittävästi lisävoimia, alkoivat he piirittää asemaa, ja lopulta ryhtyivät hyökkäykseen sitä vastaan. Katkerien taistelujen. jälkeen lähenivät he punaisia kolmelta suunnalta. Punaiset eivät kyenneet heidän hyökkäystään vastustamaan, vaan yrittivät 5.4.1918 paeta takaisin Venäjälle. Mutta pakomatkalla kaatui heistä huomattava osa asemalla ja sen lähellä olevassa Kylmänojan notkossa. Osa joutui vangiksi ja osa pakeni Venäjälle. Sadoittain kaatuneita oli molemmin puolin, enemmän luonnollisesti hävinneellä puolella. Kylmänojan notkoon ja lähitienoille kaatuneet punaiset, 860 henkeä haudattiin sinne suureen yhteishautaan. Tämän jälkeen alettiin paikkaa nimittää ”Kuoleman laaksoksi”.
Punaisten puolella taisteli myös vapaaehtoisia venäläisiä sotilaita, valkoisten puolella äsken perustetun Suomen armeijan osastoja. Huomattava osa Raudun pitäjästä tuhoutui. Keskentekoinen Raudun asema ja sen ympärillä olleet rakennukset tuhoutuivat. Kirkko ja kirkonkylän kansakoulu tuhoutuivat. Myös yksityisiä taloja, etupäässä aseman ja kirkon väliltä ja ympäristöstä tuhoutui.
