KUNNALLINEN OPETUS JA VALISTUSTYÖ
Raudun kirkonkylän kansakoulu
Vuosien 1870-1875 vaiheilla oli kansakoulun perustaminen Rautuun esillä monessa kuntakokouksessa. Asiasta käytiin monta kovaa kamppailua. Sillä oli sekä puolustajia, että vastustajia. Senaikainen kansanmiesten käsitys oli, ettei kouluja tarvittu, sillä niissä kasvatettiin vain herroja ja laiskureita. Lahjoitusmaatalonpojilta vaadittiin vain työtä, työtä ja veroja, kaikki muu oli toisarvoista. Ankara työ oli vähitellen kuolettanut kaikki valistusharrastukset. Joukossa oli kuitenkin joitain valistuneitakin talonpoikia, ja heidän avullaan seurakunnan papit onnistuivat viemään kouluhanketta eteenpäin.
Vuonna 1871 perustettiin kuntakokouksessa kansakoulurahasto. Pohjarahaksi päätettiin kantaa jokaiselta päärahaa suorittavalta henkilöltä 25 penniä. Näin karttui kokoon 445 mk. Rahastoa kartutettiin vuosittain viinaverorahoilla ja lisäylöskannoilla. Vuonna 1875 ostettiin ns. ”Ruukkovan rouvalta” talo, johon perustettiin Raudun ensimmäinen kansakoulu. Vuoden 1876 alussa alkoi tämä koulu toimintansa. Se oli alussa vain poikia varten, mutta jo seuravana syksynä alkoi toiminnan myös tyttökoulu. Myöhemmin nämä yhdistettiin samaksi kouluksi.
Oppilasluku kasvoi jatkuvasti. Kouluun oli otettava lisää opettajia, ja rakennettava suurempia rakennuksia. Aikaisempi rakennus jäi opettajien asunnoksi. Vielä vuonna 1902 oli tämä kirkonkylän kansakoulu ainoa koulu Raudussa. Kaikilta pitäjän kulmilta kävivät lapset täällä saakka koulua. Luonnollisesti olivat nämä pitkämatkaiset pakotettuja järjestämään majoituksia lähitaloihin, sillä olihan kirkonkylästä pitäjän perukoille matkaa aina 20 km saakka.
Tämä kirkonkylän kansakoulurakennus paloi sodassa v. 1918. Samana vuonna osti kunta silloisen apteekkitalon, jota korjattiin, ja koulu sijoitettiin siihen. Se oli kuitenkin liian ahdas, ja sen vuoksi oli koululle saatava lisätiloja. Seurakunta luovutti lähellä olleesta pitäjäntuvasta yhden luokkahuoneen. Tässä sai luokka toimia vain pari vuotta, sillä kun se oli ainoa kokouspaikka sodan tuhoamassa kirkonkylässä, ja kun se sai toimia myös kirkkona, ei se pitempään ollut mahdollista. Niinpä vuokrattiin luokkahuone koululle Loposen perillisten talosta v. 1921. Syksyllä 1922 vuokrattiin koululle lisäluokka siihen aikaan valmistuneesta Jäsken talosta. Apteekkitalokin, jossa muu osa koulua toimi, oli kovin ahdas. Koulun ohella oli se myös kunnanvaltuuston kokoushuoneena, ja muukin kunnallinen toiminta oli sijoitettava siihen.
Syksyllä 1925 valmistui uusi, kaksikerroksinen koulutalo palaneen koulun paikalle. Oppilaat pääsivät kulkemaan samaa, kirkkoaholta koululle johtavaa kuusikujaa pitkin, kuten aikaisemmatkin oppilaat, lähes 50 vuoden aikana. Uusi koulu vihittiin keväällä 1926 ja samalla vietettiin koulun 50-vuotisjuhlaa. Vihkimisen toimitti kirkkoherra P. I. Salo. Puheen piti silloinen kansakoulujen tarkastaja Tuure Saarnio. Melkein kaikki pitäjän opettajat, ja paljon muuta yleisöä oli tilaisuudessa läsnä. Tämäkin uusi koulutalo osoittautui pian liian ahtaaksi. Alakoulu oli tilojen puutteessa sijoitettava koulun opetuskeittiöön, ja myöhemmin v. 1930 vuokrattiin sille huoneisto läheisestä Jäsken talosta, jossa se toimi vuoteen 1939, talvisodan alkuun saakka.
Koulun opettajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Taneli Väyrynen vv. 1876-1880; 0. Vilen v. 1877; Agnes von Schrove v. 1877; Eeva Sofia Hyvärinen vv. 1877-1885; Matti Moisio vv. 1880-1889; Amanda Mäkinen vv. 1885-1888; Hanna Staudinger vv. 1888-1892; Johan Högblom vv. 1889-1890; Aapo Nuora vv. 1890-1902; Maria Kristiina Poutiainen vv. 1892-1893; Venla Aleksandra Ahlström vv. 1893-1894; Matilda Snäll vv. 1894-1898; Anna Mentu vv. 1898-1899; Eugenia Farikoff vv. 1899-1902; Juho Pekka Kokko vv. 1902-1934; Maria Kokko vv. 1902-1934; Aili Ylenius vv. 1915-1918; Pirkko Kokko, Kalle Sievänen, Ville Pentikäinen, Ainikki Kokko, Toivo Leini, Elsa Pietarinen, Eelin Tarnanen, Aug. Tolvanen ja Laina Kukko. Viimemainitut 9 opettajaa toimivat kolmantena opettajana vv. 1918-1934 välillä Kokkojen aikana.
Opettajapari J. P. ja Maria Kokko olivat opettajina yhtäjaksoisesti 32 vuotta. Edellisen ollessa eduskunnassa, oli hänellä sijainen edellä mainituista. Vuonna 1934 siirtyivät he eläkkeelle, ja heidän sijaansa tuli opettajapari Auvo ja Aune Kivilaakso. He olivat yhtäjaksoisesti vuoteen 1939, sodan alkuun saakka. Kolmantena opettajana heidän aikanaan olivat Elli Viinanen ja Valo Mäkelä.
Alakoulun opettajana oli vuoteen 1929 saakka Anni Eskola. Rauha Lamppu oli vv. 1929-39, eli 10 vuotta. Alakoulussakin oli oppilaita enemmän kuin 1 opettaja voi opettaa, vuonna 1929 oli mm. 66 oppilasta. Sen vuoksi oli otettava toinen alakoulun opettaja.
Tässä toimessa vuosien 1930-39 välillä ovat olleet: Anna Jääskeläinen, Rauha Kosonen, Anna Volatinen ja Lyyli Home. Loppuaikoina oli siis kirkonkylän koulussa neljä vakinaista ja yksi ylimääräinen opettaja. Kaikkien opettajien toimivuosia emme voi lähemmin määritellä, sillä arkisto tuhoutui talvisodassa, ja muistiin perustuvat tiedot ovat puutteellisia.
Kirkkoherra K. A. Antell oli koulun johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana vv. 1876-1878. Häntä voidaan pitää koulun varsinaisena isänä, sillä hän oli koulun perustajia, ja kuntakokouksissa taisteli pontevasti koulun puolesta. Hän kävi usein koululla opetusta seuraamassa. Muista johtokunnan puheenjohtajista mainittakoon: Pastori T. Vinter vv. 1879-1882; rovasti K. Vilen vv. 1882-1892; taloll. Heikki Ihalainen vv. 1892-1894; kirkkoh. A. Järveläinen vv. 1895-1897; taloll. Heikki Ihalainen vv. 1898-1900; pastori Joel Siikanen vv. 1901-1907; pastori Erland Piispala vv. 1907-1913; suntio Samuli Valkonen vv. 1914-1925; rovasti P. I. Salo vv. 1926-1939.
Tiedot aikaisempien vuosien johtokunnan jäsenistä puuttuvat. Myöhemmin, vuoden 1920 jälkeen ovat johtokunnan jäseninä olleet mm. seuraavat henkilöt:
Taloll. Simo Loponen, liikkeenjohtaja Juho Pulli, taloll. vaimo Helena Orava, taloll. Heikki Kuparinen, liikkeenjohtaja Eero Eräkorpi, liikemies Aleks. Vaskelainen, taloll. Juho Hännikäinen, taloll. Mikko Hännikäinen, kelloseppä Paavo Sojakka.
Sudenmäen kansakoulu
Sudenmäen kansakoulu perustettiin v. 1903. Aluksi se toimi vuokrahuoneustossa Yrjö Ihalaisen talossa Suurhousussa. Uusi koulutalo rakennettiin Sudenmäen kylänlaitaan, Miettilän hovin maalle. Hovin silloinen omistaja, meijeristi Stauffer, oli lahjoittanut koululle tontin. Uudessa talossa aloitti koulu toimia vuonna 1904. Koulun ensimmäisenä opettajana vv. 1903-1904 oli Paavo Mantere. Vuodesta 1905, vuoteen 1913 oli opettajana J. P. Sederholm. Tämän jälkeen ovat koululla olleet ainakin seuraavat opettajat: Matti Remes, A. Montonen, 0. Pohjola, V. Sirkiä, E. Kuorikoski, Lauri Vahrman, N. Myöhänen, A. Pönniö, M. Tatti, H. Vesikko, Juho Kokkonen, Laina Mörsky, E. Pärssinen ja Helvi Skyttä.
Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet: Malakias Muukka, Matti Pekkanen, Jalmari Pehkonen ja Antti Lieri, sekä jäseninä: M. Brandtell, M. Kimonen, M. Valkonen, M. Ossi, J. Haajanen, M. Lallukka, P. Nahkuri, M. Virolainen, J. Nahkuri, A. Kimonen, T. Ossi, M. Komi, M. Pekkanen ja A. Hännikäinen. Vuonna 1939 valmistui koululle uusi tiilirakennus. Tässä ei koulu kuitenkaan ehtinyt toimintaansa aloittaa. Tämä uusi rakennus sai sotavuosina toimia sairaalana.
Sirkiänsaaren kansakoulu
Raudun kirkolta 20 km itään oli Sirkiänsaaren kylä, monien pienten järvien ja rajan rajoittamana. Sen läntisellä puolella, kirkasvetisen Valkjärven rannalla, Antti Pusan ja Juho Ahtiaisen peltojen välissä kohosi Sirkiänsaaren kaunis koulu. Koulupiiriin kuuluivat Sirkiänsaaren, Huhdin ja Korleen kylät. Kuvauksen antaminen koulusta, jonka arkisto jäi sodan jalkoihin, on muistinvaraisesti kovin vaikeata. Paljon arvokasta ja monelle rakasta jää mainitsematta. Koulupiiriläiseni asuvat hajallaan, eikä tämän kirjoittajalla ole nyt tilaisuutta tarkistaa näitä tietoja parempimuististen avulla.
Sirkiänsaaren koulu, jossa oli opettajan asunnon lisäksi 1 luokka ja veistosali, valmistui v. 1903. Sitä ennen koulu toimi jonkun aikaa Antti Pusan talossa. Sen ensimmäisenä, monivuotisena opettajana oli Juho Lankinen. Hän oli innokas maanviljelijä ja metsämies. Kyläläisten kertoman mukaan saivat pojat monet voimistelutunnit kaivaa ojia koulun tontille. Hän sairastui yrittäessään pelastaa erästä koulupoikaa heikoista jäistä ja kuoli kohta sen jälkeen. Hänen jälkeensä oli väliaikaisena opettajana eräs nuori ylioppilas, mutta nimi on unohtunut.
Sitten seurasi op. Juho Aution 10-vuotiskausi koulun opettajana. Hänen harrastuksistaan jäi koulun seuraaville opettajille perinnöksi useita omenapuita ja kirsikkapensaita. Hänen aikanaan koulusta tuli myös 2 opettajainen. Ensimmäinen naisopettaja oli kai opettajatar Häkli. Opettaja Aution eläkkeelle siirtymisen jälkeen toimi koulu jonkun vuoden väliaikaisten epäpätevien opettajien varassa. Näistä muistan Kalle Pietarisen, Elsa Rahikan o.s. Inkinen ja veistonopettajana Eino Rahikan 1923-24. Sirkiänsaaren viimeiset yläkoulun opettajat olivat Olga Uramo o.s. Saksman 1923-1939 ja Ari Uramo 1924-1939. Heidän aikanaan kouluun perustettiin alakoulun opettajan virka. Opettajina aikajärjestyksessä toimivat Lyydia Hämäläinen o.s. Koskivaara (1 vuoden), Taimi Raakel Lemmitty Koskisipilä (1 vuoden) ja n. 8 viimeistä vuotta Tyyne Sumsa o.s. Gerlander.
Alakoulu toimi aluksi Juho Ahtiaisen vanhassa talossa, sen jälkeen Matti Pusalla, kunnes v. 1937 valmistui vanhan koulun viereen valkoinen, tiilestä rakennettu lisärakennus, jossa oli kaksi luokkaa ja alakoulun opettajan asunto. Samaan aikaan muutettiin vanhan koulun veistosali koulukeittolaksi ja suurennettiin oppilaseteistä.
Varhaisempien aikojen johtokunnan jäseniä en muista. Yritän luetella tässä 1923-1939 johtokunnan jäsenet: Matti Leppänen, Juho Vanhanen, Amalia Partanen, Helena Orava, Oskari Sappinen, Pekka Leppänen Huhdin kylästä, Dimitri Sorvali, Matti Pusa, Mikko Sorvali, Antti Karikuusi, Tuomas Suikkanen, Tuomas Pietinen Sirkiänsaarelta ja Korleelta Topias Pekkanen, Simo Paukku, Ville Paukku ja myöhemmin hänen poikansa Tuomas ja Kustaa Paukku. Näitä naisia ja miehiä saan kiittää siitä, että asioitten käsittely johtokunnan kokouksissa sujui asiallisesti ja rauhallisesti, koulun parasta tarkoittaen. Liioittelematta voin sanoa, että he olivat poikkeuksetta koulunsa kasvatustyön ja joka vaiheessa myöskin opettajien ystäviä ja tukijoita. Heidän toimikautensa aikana Sirkiänsaaren koulu kohentui niin sisältä kuin ulkoakin. Monet pitivät kouluamme yhtenä Raudun parhaimmista. Mieleeni on jäänyt erään kunnan silmäntekevän lausuma: ”Niinhän näillä on kaivokin, kuin huvimaja, muusta puhumattakaan.”
Sallittakoon minun lopuksi sanoa näin: Sirkiänsaari, olet saanut minulta miehuusvuosieni vaatimattoman, puutteellisen työn. Sinä olet antanut minulle paljon, paljon enemmän. Sain sinulta kauniin kodin, rauhallisen työsaran ja suuren joukon hyviä ystäviä. Aika on veistänyt muistoistani paljon pois. Sinun kuvasi näen aina kesäasussa, taivaan ylläsi pilvettömänä, järvesi tyynenä kuin rauha.
Palkealan kansakoulu
Palkealan kansakoulu perustettiin vuonna 1906, ja rakennettiin maanviljelijä Falinin lahjoittamalle tontille, keskelle Palkealan kylää. Samalle tontille rakennettiin myöhemmin koulun lisärakennus. Koulun opettajina ovat toimineet R. Ruokonen, A. Thusberg, V. Mäkelä, U. E. Kulo, Rauha Pessala, lida Tuusmäki ja Tanja Aihos. Opettaja Anton Thusberg suoritti pisimmän päivätyön, ollen opettajana yli 20 vuotta, kuolemaansa saakka. Hänen aikanaan olivat johtokunnan jäseninä mm. Heikki Paakkinen, Juho Rastas, Nikolai Ontronen, Matti Pusa ja Matti Sappinen.
Orjansaaren kansakoulu
Orjansaaren kansakoulu alkoi toimintansa elokuussa 1910. Yhden vuoden se toimi vuokrahuoneessa. Sitä ennen olivat kylän lapset käyneet koulua Kirkonkylän ja Sudenmäen kouluissa. Oma koulutalo valmistui v. 1911, vähää ennen lukukauden alkua. Koulu toimi sitten säännöllisesti muuten, paitsi v. 1918 kevätlukukautena oli se äkkiä puhjenneen sodan takia keskeytyneenä. Sen jälkeen taas toiminta jatkui säännöllisesti, kunnes se 7.10.1939 keskeytyi ylimääräisten kertausharjoitusten takia. Talvisodan aikana kaikki koulurakennukset paloivat. Koulu toimi kuitenkin vielä 1943-44 vuokrahuoneissa.
Koulussa ovat toimineet seuraavat opettajat: Antti Räty vv. 1910-1912; Huugo Karinen vv. 1912-1914; Herra Heimo vv. 1914-1915; Matti Kallonen vv. 1915-1916; Oskari Tanner vv. 1916-1917; T. Laukkanen vv. 1917-1919; Herra Kijanen vv. 1919-1921; Juho Kokkonen vv. 1921-1923; Antti Pyykkö vv. 1923-1939. Alakoulun opettajina toimivat Maikki Meronen ja Kyllikki Kerminen, o.s. Tamminen.
Oppilasmäärä viimeisinä vuosina ennen talvisotaa oli yläkoulussa 50 tienoilla, joskus vähän ylikin. Opettajia oli kaksi, 1 ylä ja 1 alakoulussa. Jatkokoulu toimi ainakin vuodesta 1923 lähtien. Kansalaisopiston kerho toimi koulussa myös vuodesta 1923 lähtien kahtena iltana viikossa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi 24 vuotta koulun alkamisesta lukien maanvilj. ja liikemies Matti Partanen, ja sen jälkeen Tuomas Monto. Muina johtokunnan jäseninä ovat olleet: Tuomas Kuronen, Antti Huuhka, Heikki Partanen, Edvart Huuhka, Simo Huuhka, Juho Kerminen, Edvart Junni, Jalmari Pekkanen ja Matti Junni.
Mäkrän kansakoulu
Mäkrän kansakoulu perustettiin vuonna 1910. Se toimi aluksi vuokrahuoneustossa, Heikki Pekkasen talossa, Haapakylässä. Uusi koulurakennus rakennettiin Mäkrän kylään, Juho Kalloselta ostetulle maalle.
Koulun opettajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: Lauri Kaisla, Iisakki Kuorikoski, T. Valavirta, Aug. A. Orpana, rouva Lähteenkorva, Mirjam Lähteenkorva, sekä Olga Maria ja Manu Heikkonen. Viimemainitut olivat kauvemmin, vv. 1924-1939. Koulun johtokuntaan ovat mm. kuuluneet: Iida Kosonen, Antti J. P. Ihalainen, Mikko Lius, Juho Tepponen, Matti Kuronen, Heikki Pekkanen, Matti Vesalainen, Hannes Ihalainen, Jalmari Ihalainen ja Iida Ihalainen.
Lisärakennus koululle rakennettiin 1935, urakoitsijoina rautulaiset M. Mankkinen ja J. Nahkuri. Tällöin alakoulukin pääsi toimimaan omaan luokkaansa, oltuaan 4 vuotta vuokrahuoneissa Pekkasen ja Sataman taloissa. Alakoulun opettajana toimi pisimmän ajan Anna Karhunen, o.s. Jääskeläinen. Kesällä 1939 laitettiin koulurakennus erittäin hyvään kuntoon, niin kuin koulut Raudussa yleensä olivat. Oppilasmäärä Mäkrän koulussa oli yleensä runsas. Eräänäkin vuonna oli yläkoulussa 94 oppilasta. Koulu sijaitsi erittäin kauniilla ja vilkasliikenteisellä paikalla, maantien ja rautatien välissä.
Raasulin kansakoulu
Vuonna 1912 perustettiin kansakoulu Raasuliin. Se toimi 7 vuotta vuokrahuoneustossa Juho Ihalaisen talossa Raasulin kylässä. Vuonna 1919 se siirtyi uuteen koulutaloon Savolan kylään. Tämä uusi koulutalo oli rakennettu Paukkusen veljeksiltä ostetulle maalle. Urakoitsijana oli Antti Lattunen Nuijalasta.
Koulun opettajina ovat toimineet seuraavat: Irene Markkanen, Martta Talja, Eedith Paukkunen, Tauno ja Maija Karvonen, Aaro ja Anna Suominen. Johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet: Antti Lattunen ja Antti Tuokko, sekä jäseninä mm: Elias ja Hanna Myöhänen, Oskar Vahrman, Juho Ihalainen, Paavo Termonen ja Simo Pietinen.
Koulupiiriin kuuluivat Raasulin, Liippuan, Savolan, Nuijalan ja Niittyjärven kylät. Ihalaisen talosta oli rajalle matkaa vain 200 metriä ja Savolan kylässä olleesta koulutalosta 2 km. Alakoulu toimi muutaman vuoden Liippualla, Oravan talossa, opettajina Aili Suvanne ja Emilia Hietalehto.
Vehmaisten kansakoulu
Aina vuoteen 1918 saakka kävivät Vehmaisten ja Haukkalan kylien lapset kirkonkylän kansakoulussa. Kun sen rakennukset silloin sodassa täysin tuhoutuivat, niin aiheutti se koulutoimen alalla muutoksia. Koulumatkat olivat liian pitkiä. Kirkonkylän koulupiirin alueesta perustettiin silloin kaksi uutta koulupiiriä: Vehmaisten ja Raudunkylän koulupiirit. Vielä senkin jälkeen jäi kirkonkylän piiriin riittävästi aluetta ja koululapsia. Kouluhallitus hyväksyi tämän uuden piirijaon. Vehmaisten koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin talolliset Tuomas Loponen, Tuomas Honkanen, August Mentu ja Ville Kalmi Vehmaisista, sekä Mikko Kukko Haukkalasta. Johtokunta ilmoitti heti opettajan toimen haettavaksi, ja vuokrasi kouluhuoneen talollinen Juho Kortteelta Vehmaisista. Myös tarpeelliset kouluvälineet hankittiin. Opettajaksi valittiin Vilho Meronen Kaukolasta. Koulu pääsi näin ollen alkamaan elokuulla tavalliseen aikaan. Tyttöjen käsityön opettajana oli ensimmäisen lukuvuoden neiti E. Kallonen Sakkolan Lapinlahdelta. Syksyllä v. 1919 koulu siirtyi maanvilj. Matti Jorolta vuokrattuun huoneustoon, jossa se toimi aina vuoteen 1922, jolloin koululle valmistui oma, tilava ja ajanmukainen koulutalo. Uuden koulutalon urakoitsijana oli ollut Matti Junni Orjansaaresta. Koulu sijaitsi keskellä Vehmaisten kylää, ja oli tontti ostettu talolliselta Heikki Jantuselta. Kesällä 1929 suoritettiin koulurakennuksen vuoraus ja maalaustyöt, Matti Mankkisen ollessa urakoitsijana. Myös 1939 kesällä suoritettiin koululla korjaus ja maalaustöitä. Koulurakennus oli koko ajan ollut hyvässä kunnossa, ja jäi hyvään kuntoon myös talvisodan alussa. Raudun kunnalle on annettava tunnustus siitä, että se huolehti hyvin koulutaloistaan.
Koulun toiminta oli keskeytyneenä talvisodan alusta, elokuun 1. päivään v. 1943, jolloin sen toiminta taas alkoi. Kun koulutalo oli silloin puolustuslaitoksen käytössä, toimi koulu vuokrahuoneessa Mikko Nypelön talossa vv. 1943-44. Johtajaopettajana oli mainittu Vilho Meronen, ajalla 1.8.1918-31.7.1940. Lukuvuonna 1943-44 oli opettajana Ida Stenfors. Alakoulu alkoi toimintansa 1.8.1926, ja oli sen opettajana koko ajan Anna Maria Meronen, o.s. Pessi. Tyttöjen käsitöiden opettajina ovat olleet jo mainitun neiti Kallosen jälkeen: Neiti Eliina Vanhanen, 1.8.1919-31.7.1922. Rouva Mimmi Räisänen, 1.8.1922-31.7.1923. Neiti Helmi Kasurinen, 1. 8.1923-31.7. 1925. Sen jälkeen Anna oli Maria Meronen. Yläkoulussa oli vuosittain 36-46 oppilasta ja alakoulussa 18-26.
Koulun johtokunnassa oli koko ajan mukana Tuomas Loponen, ollen 2 alkuvuotta puheenjohtajana. Matti Kiesiläinen oli puheenjohtajana 6 vuotta, ja sen jälkeen Matti Pulakka. Johtokunnan muista jäsenistä mainittakoon: Tuomas Rastas, Juho Mentu, Mikko Nypelö, Eino Pusa ja Heikki Kiiski.
Raudunkylän kansakoulu
Raudunkylän kansakoulu perustettiin vuonna 1918. Seitsemän ensimmäistä vuottaan toimi koulu vuokrahuoneessa Kaskaalan kylässä, Kalle Lemolan talossa. Koulua varten oli Sumpulan hovin maista ostettu tontti, mutta kun se ei ollut piirin keskellä, vaihdettiin se Raudunkylän Juho Sojakan kanssa, jokseenkin samansuuruiseen ja samoin maantien laidassa olevaan maa alueeseen. Tämä uusi alue erotettiin ja muodostettiin itsenäiseksi palstatilaksi ja nimeksi sille annettiin: Valonmäki. Uusi koulutalo tälle tontille valmistui 1926 ja vihittiin tarkoitukseensa 1.11.1926. Se oli 2 kerroksinen hirsirakennus ja oli siinä luokat ja asunnot 3:lle opettajalle. Talvisodan aikana, v. 1939 koulu tuhoutui täydellisesti.
Neljänä ensimmäisenä vuotena oli koulussa, sen toimiessa vuokrahuoneessa, vain yksi opettaja, vaikka lapsia oli yli 70. Koulun vakinaisina opettajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: Aili Valkonen vv. 1918-1939; Toivo Leini vv. 1922-1927; Eetu Karhunen vv. 1927-1939. Alakoulu aloitti toimintansa 1929, ja sen opettajana toimi v. 1939 sodan alkuun saakka Lyyli Hämäläinen.
Johtokunnan puheenjohtajina koulun 21 vuotisena toimikautena ovat olleet: Kirkkoherrat Aadam Järveläinen ja Paavo Salo, sekä maanviljelijät Simo Äikäs ja Juho Siitonen. Muista pitempiaikaisista johtokunnan jäsenistä mainittakoon: Miina Anttonen, Viktor Lilloiva, Kusti Mentu, Aug. Loponen, Simo Äikäs, Juho Siitonen, Ville Pietiäinen ja Jalmari Pietiäinen.
Raudun aseman kansakoulu
Raudun nuorin ja viimeinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1937. Se rakennettiin metsään lähelle ”Viijen tien” ristiä. Rakennusurakoitsijana oli Simo Husu. Se oli ajanmukainen tiilitalo, ja ehti olla käytännössä vain kaksi vuotta. Opettajina olivat tällä ajalla Valo Mäkelä, Arvo Taivainen ja Impi Dyster. Johtokunnan puheenjohtajana oli kunnankirjuri Reino Heinonen ja johtokunnan jäseninä talolliset Tuomas Kähäri, Nikolai Intke ja Jalmari Pehkonen, liikemies Mikko Lius ja rautatieläinen Otto Puranen.