Lokakuussa 1939 oli evakuoitu myös Raudun rajakylistä lähinnä vanhuksia ja lapsia sisä Suomeen. Evakuointi paikkoina olivat silloinen Mikkelin lääni muunmuassa; Pieksämäen kauppala ja maalaiskunta, Jäppilä, Virtasalmi, Haukivuori, Kangasaniemi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka. Osa rautulaisista oli myös evakuoitu Varsinais- Suomeen Jokioisten alueelle. Kun Talvisota syttyi evakuoitiin Raudussa olevat siviilit pikaisesti lähinnä rautateitse edelleen Mikkelin lääniin.
Talvisodan päätyttyä alkosi siirtoväen asuttaminen uusille asuinsijoille. Eduskunta sääti 21.6.1940 Siirtoväen pika-asutuslain. Loppuvuodesta siirtoväen suunnitelma osoitti Raudun pitäjän asukkaiden pääsijoituspaikaksi Mikkelin läänin aluetta. Alkoi ihmisten siirtyminen ja omien sukulaisten etsintä.
Kesäkuussa 1942 annettiin paluulupa Rautuun, jolloin ihmisiä ja perhekuntia palasi takaisin kotikonnuille. Raudussa ehdittiin rakentaa uutta elämää lähes kaksi vuotta, kun taas oli kesällä 1944 lähdettävä pois.
Vuoden 1945 maanhankintalain mukainen sijoitussuunnitelma
Yksityiskohtaista tietoa Karjalaisten sijoittumisesta kunnittain saa mm. Leo Paukkusen kirjoittamasta tutkimuksesta: SIIRTOKARJALAISET NYKY-SUOMESSA, ilmestymisvuosi 1989. Tutkimus on Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia.