Rautu sijaitsi Karjalan kannaksella Vuoksen eteläisen laskuhaaran eteläpuolella. Vanha valtakunnan raja oli pitäjän etelärajana 40 kilometrin verran ja se alkoi Raudun ja Metsäpirtin vastaiselta rajalla olevalta Lumisuo -nimiseltä laajalta suoseudulta. Suon koillisesta nurkasta raja jatkui Korleen kylän eteläpuolella Lempaalan järvestä Taipaleenjokeen laskevaan Viisjokeen, joka oli rajana kuusi kilometriä. Viisjoesta raja kulki Koskitsanjokea pitkin Koskijärveen, josta mutkitteli Raassulin kylän etelälaitaan korkealle Tattaripalteelle ja kääntyi sieltä lounaaseen Tungelmajoelle. Vepsan kylän kaakkoispuolella raja yhtyi etelästä virtaavaan Saijanjokeen, jota myöten se kääntyi länsirajana pohjoiseen. Länsiraja oli vuodesta 1323 vuoteen 1617 myös valtakunnan raja. Saijanjoen länsipuolella olivat Kivennavan ja Valkjärven naapuripitäjät.
Pohjoinen raja erotti Raudun Sakkolasta ja oli merkitty metsien ja suonsilmäkkeiden kautta rajalinjana. Saijanjoen jälkeen raja kulki koilliseen, ylitti Käkisalmi-Rautu radan ja Kiviniemen maantien Lännäjärven eteläpuolelta nousten Väärämäen harjulle. Pitäjän raja kääntyi itään mennessään Sakkolan Riiskan kylän länsipuolelle ja sen rajoja noudatellen pohjoiseen Suvannon rantaan, jota myöten kulki vajaan pari kilometriä. Suvantoon etelästä laskeva Tuusnanoja oli itärajana Metsäpirttiä vastaan Aliskan kylän pohjoispuolelle, josta mutkitteli jälleen itään. Korleen kylän koillispuolella se kääntyi kaakkoon ja yhtyi Lumisuolla valtakunnan rajaan.
Raudun pinta-ala oli ilman vesialueita 339,6 neliökilometriä.
Maisemat Raudussa olivat vaihtelevia. Alueen alavimmat seudut olivat Metsäpirtin vastaisella rajalla, josta länteen sijaitsivat 100 metrin harjanteet Sirkiänsaari, Palkeala ja Kaskaala -linjalla. Maasto kohosi edelleen Raassulin, Liipuan, Pirholanmäen ja Maaselän tienoilla jopa 180 metriin, josta saatoi nähdä Metsäpirtin pitäjän yli myös Laatokan vedet. Korkein kohta Raudussa oli Kivisyrjä 205 metrin korkeudella merenpinnasta. Asemankylän, kirkonkylän ja Raudunkylän seutu oli kumpuilevaa, mutta Väärämäen selänne kohosi jälleen ympäristöään korkeammalle. Selänne ulottui Sakkolasta Raudun kautta Valkjärvelle.
Vesistöjä Raudussa oli niukasti. Suurimmat järvet olivat Leinikylän järvi ja Rautjärvi pitäjän pohjoisosassa sekä Koskijärvi etelärajalla. Muut järvet olivat kooltaan lähinnä lampia. Vaatimattomat joet laskivat Vuoksen vesistöön, mutta vaihtelevuutta maisemaan antoivat myös jokien korkeat rantatörmät.
Alueella oli metsiä, vähäisiä soita ja useita kyliä peltoaukeineen. Maaperä oli viljavaa hiekan, moreenin ja saven sekoitusta. Paikka paikoin oli myös kerrallista savea ja hiesumaita. Metsissä kasvoi männyn ja kuusen ohella lehtipuita – koivua, jalopuita ja myös pähkinäpensaita.