Kaksikielinen, koko maata käsittävä Martta-yhdistys perustettiin virallisesti ja juhlallisesti Helsingissä lokakuun 31. päivänä 1900. Tilaisuudessa oli Rautu niiden vajaan 20 maaseutupaikkakunnan joukossa, jotka olivat lähettäneet edustajansa yhteistoiminnan suuntaviivoista päättämään. Pitäjän nuori kätilö, neiti Ida Jakobsson (myöhemmin rouva Ihalainen) oli lähetetty tälle pitkälle ja hankalalle matkalle. Näkemänsä ja kokemansa isänmaallisen innostuksen neiti Jakobsson tartutti muihinkin Mäkrän kylän naisiin. Nyt virisi vilkas touhu kylässä. Järjestettiin emäntien kokoustilaisuuksia, joihin ensin saapui vähänlaisesti väkeä. Mutta kun kerran mukana olleet kertoivat naapurilleen kokouksen kulusta ja saivat tietää, että siellä puhuttiin ja neuvottiin juuri perheenemäntien omia asioita, innostuivat nämäkin tulemaan mukaan, mikäli miehet sallivat. Eiväthän miehet aluksi voineet käsittää tätä kotiensa naisten nousua. Kovin outoa se niissä oloissa tässä syrjäisessä, pitäjässä olikin. Oli toki marttojen asialle onneksi se, että kokoukset pidettiin kodeissa, eihän seurojen taloja silloin ollut. Näin joutuivat miehetkin miltei pakosta seuraamaan naisväen hommia ja huomaamaan, että kotien kohottamiseksi naiset puuhasivat, ja innostuivat itsekin asiaan jopa siinä määrin, että martat saivat oman nimikkohevosensa, jolla kulkivat kylästä kylään. Eivät martat näet tyytyneet vain omassa kylässään toimimaan, vaan jo 1901 tehtiin "valloitusmatka" Palkelaan ja Orjansaareen. Eivät nämä matkat aina helpoimpia olleet, eikä matkalaisten asiaa aina suinkaan oikein ymmärretty. Mutta sitkeästi lähetit uusivat yrityksensä niin monta kertaa, että kylään saatiin jonkinlainen toimikunta martta-asioita varten. Seuraavina vuosina liitettiin Haukkala, Kaskaala, Kuninkaanselkä, Leinikylä, Mustilanmäki, Raudunkylä ja Raasuli marttatoiminnan piiriin. Kun Martta-yhdistys v. 1907 uusi sääntönsä, ja asiamieskomiteat muuttuivat haaraosastoiksi, muodostettiin Rautuunkin oma haaraosastonsa, jonka alaosastoina alkoivat toimia edellä mainittujen kylien marttapiirit.

Vuonna 1909 muodostettiin lisäksi Luukkolanmäen, Potkelan, Savikkolan, Vakkilan ja Vehmaisten piirit. Vuonna 1913 oli jo 18 Raudun kylää liittynyt marttatyön piiriin. Silloin voitiin katsoa jo koko Raudun pitäjän saaneen omat marttatoimielimensä. Kaksikielisen Martta-yhdistyksen jakauduttua 1924, kielellisellä pohjalla kahdeksi liitoksi, Raudun haaraosasto muuttui Raudun Marttayhdistykseksi, jonka rinnalle jo samana vuonna perustettiin Raasulin Marttayhdistys. Seuraavana vuonna näyttää monipiirinen Raudun Marttayhdistys lopettaneen toimintansa, ja Raasulin Marttayhdistyksen lisäksi Orjansaaren, Palkealan ja Sirkiänsaaren piirit itsenäistyivät erillisiksi marttayhdistyksiksi. Vuonna 1927 liittyi Vepsän Marttayhdistys edellä mainittujen yhdistysten joukkoon ja seuraavana vuonna perustettiin Vehmais Haukkalan Marttayhdistys. Vuoden 1934 lokakuussa perusttiin Savikkolan Marttayhdistys, seuraavan vuoden heinäkuussa Raudun kk:n Marttayhdistys, 1937 maaliskuussa Kaskaalan Marttayhdistys ja seuraavan vuoden lokakuussa Kuninkaanselän Marttayhdistys.

Vm. vuonna Savikkolan Marttayhdistys muutti nimensä Savikkola Vakkilan Marttayhdistykseksi. Ensimmäisenä siirtolaisaikanaan yhdistykset jatkoivat toimintaansa Jäppilässä, Kangasniemellä ja Pieksämäellä. Koti Karjalaan paluun jälkeen Raudun martat kokoontuivat Raudun Marttamajalla lokakuussa 1942, jolloin päätettiin perustaa koko pitäjän aluetta käsittävä yhteinen rekisteröity Raudun Marttayhdistys, jonka alaosastoina, marttakerhoina, entiset marttayhdistykset jatkoivat toimintaansa kukin omassa kyläkunnassaan. Toisen siirtolaisuuden aikana on Raudun Marttayhdistys jatkanut työtään siirtokotien hyväksi ns. siirtomarttakerhoina, joita 1949 toimi Haukivuorella, Joroisissa, Mikkelin maalaiskunnassa, Pieksämäellä, Sulkavalla ja Virtasalmella. Kerhojen vastaisen toiminnan järjestely on parhaillaan suunnitteluasteellaan, sillä Raudun martat aikovat jatkaa uusilla asuinpaikoillaan toimintaansa uudiskotiensa kohottamiseksi.

Martta Vesalainen marttaseuran perustajia

Henkilöistä, jotka läheisesti liittyvät Raudun marttatoimintaan, on ennen muuta mainittava ne kahdeksan kaukonäköistä ja tarmokasta naista, jotka panivat marttatyön alulle kotipitäjässään: rouva Ida Ihalainen, emäntä Aune Kyllästinen, emäntä Liisa Pietiäinen, emäntä Anna Rahikka, rouva Mary Siikanen, neiti Aino Thelin, rouva Anna Valkonen ja emäntä Maria Vesalainen. Heistä olivat rouvat Ihalainen ja Siikanen sekä emäntä Vesalainen vuoroin puheenjohtajan paikalla, emäntä Vesalainen pitkäaikaisesti sihteerin paikalla sekä neiti Thelin, rouva Ihalainen ja emäntä Vesalainen rahastonhoitajina. Myöhemmin olivat pitkäaikaisina puheenjohtajina: neiti Maria Kyllästinen ja rouva Ida Kosonen. Sihteereistä mainittakoon emännät Helena Loponen ja Hilma Paukkunen, sekä rahastonhoitajista rouva Rosa Valkonen. Koko pitäjän aluetta käsittäneen Raudun marttayhdistyksen jakauduttua useiksi yhdistyksiksi, ovat eri kylien marttatoiminnan johdossa olleet rouva Aino Vahrman, emäntä Maria Lindbäck, opett. Maija Karvonen, emäntä Katri Tuokko, emäntä Laina Pekkanen ja neiti Annikki Tuokko Raasulissa, rouva Martta Pyykkö, rouva Helena Laine, emäntä Hilma Laine, emäntä Anna Junni, emäntä Lyydia Kerminen, emäntä Helena Petäjä ja neiti Josefiina Monto Orjansaaressa, rouva Ida Paturi, emäntä Anna Maria Äikäs, emäntä Maria Ontronen, neiti Maria Poduschkin ja rouva Tanja Aihos Palkealassa, rouva Olga Uramo, rouva Ines Inkinen, emäntä Alina Sorvali, emäntä Maria Sorvali, emäntä Anna Pusa, emäntä Anni Suikkanen ja rva Tyyne Sumsa, Sirkiänsaaressa, nti Helena Valkonen ja rouva Anna Vaskelainen Savikkola-Vakkilassa, neiti Aino Kärkkäinen, emäntä Hilja Kiiski, emäntä Lempi Pulakka, neiti Jenny Joro, emäntä Ida Mentu, emäntä Lempi Pulakka ja emäntä Rauha Kuronen Vehmais-Haukkalassa, emäntä Helena Nahkuri, neiti Aino Lallukka, rouva Amalia Kuoppa, emäntä lda Nahkuri ja neiti Hilda Hipeli Vepsassa, emäntä Eliina Loponen ja rouva Alma Partanen Kirkonkylässä, neiti Anna Liisa Loponen (rouva Purho) Kaskaalassa, sekä emäntä Hilma Hollari Kuninkaanselässä. Siirtolaisuusaikana ovat Raudun Marttayhdistyksen puheenjohtajina olleet emäntä Lempi Pulakka, emäntä Eliina Loponen ja rouva Hilja Rekimies.