takaisin edelliselle sivulle

       

       

      Tervehdyspuhe Rautulaisten pitäjäjuhlassa 2012
      Kotiseutuneuvos Markku Paksu

      Lieneekö mistään Suomen osasta ammennettu niin paljon kuin on Karjalasta. Kirjallisuuden; kansanrunouden; kuvataiteen… Ylivoimaisena tietysti Kalevala. Karjalan laulumailta ovat ammentaneet voimaa maankuulut, monien eri alojen taitajat. Karjalan menetyksen jälkeen ei mistään Suomen maakunnasta ole kirjoitettu tai tallennettu tietoa kuin on Karjalasta. Karjala on koskettanut ja koskettaa yhä koko Suomea. Itsenäisyyden säilyttämiseksi jouduttiin luovuttamaan Karjala, Peitsamo ja Salla - että Suomi muu sais elää..

      Runoilija on lausunut näin Karjalan menetyksestä:
      Ei Karjala yksin taistellut oli mukana Suomi muu, mut Karjala yksin antoi sen millä tukittiin idän suu. Meiltä Karjala lunnaiksi vaadittiin, et Suomi muu sais elää, luulis jokaisen meidän rinnassa nimi Karjala kauniina helää.

      Hyvät Ystävät
      Rautulaisten sijoituspaikaksi sotien jälkeen tuli Mikkeli ja Mikkelin lääni. Mikkeli on siis Rautulaisten pääkaupunki. Tänä viikonloppuna me vietämme perinteistä pitäjäjuhlaa täällä Mikkelissä, ehkä hieman perinteisestä juhlaohjelmasta poikkeavalla tavalla. Olemme kutsuneet vieraaksemme Porvoon teatterin ja Tuovi Putkosen ohjaaman näytelmän Larin Paraske ja Porvoon pappi. Näytelmä kertoo vertaansa vailla olleen muistineron ja etenkin itkuvirsien taitajan elämästä Karjalan kannaksella, kuinka hän luovutti riemumielin koko mahtavan lauluvarastonsa yli 30000 säettä kirjoihin pantaviksi. Kuitenkaan nuo laulut eivät taanneet tekijälleen edes vanhuuden turvaa. Suomen runotar Larin Paraske kuoli unohdettuna viluun ja puutteeseen Karjalan kannaksella Metsäpirtin pitäjässä 3.1.1904. Larin Paraske syntyi maaorjan tyttärenä Inkerin Lempaalassa 1833, hän avioitui kaksikymmenvuotiaana Metsäpirtin Vaskelan kylään neljäkymmenvuotiaan Larin Kaurilan vaimoksi. Paraske synnytti yhdeksän lasta joista kuusi kuoli pienenä. Lisäksi hän imetti ja kasvatti 50 "ruununlasta" joita kävi jalan hakemassa Pietarin köyhäintalosta. Kerrotaan että joukossa oli jopa tsaarin aviottomia lapsia. Paraske joutui tekemään sairaalloisen miehensä puolesta myös kaikki miehentyöt, kylvi omat pellot, veronmaksuna vieraitakin peltoja ja hankki lisätienestiä vetämällä heinäjaaloja Taipaleenjokea ylös.

      Tuulet toivat runovirret, ahavaiset antelivat, meren tyrskyt työntelivät… Näin luki ja lukee Larin Parasken hautamuistonmerkissä. Larin Paraske on haudattu Rautuun ortodoksihautausmaalle Palkealassa. Vuonna 1911 oli Etelä-Karjalaisseurojenliitto pystyttänyt hautamuistomerkin Parasken haudalle, monet Rautulaiset muistavat kuinka tuo muistomerkki 1944 jäi vielä paikalleen. Kun 1990-luvun alussa aloin etsiä, ei tuota muistomerkkiä enää löytynyt tai löytyi venäläiseltä hautausmaalta muunneltuna, kierrätykseen otettuna. Silloin päätin, että ryssille viel' näytetään, ja eri vaiheiden kautta 1992 Palkealan ortodoksihautausmaalle rautulaisten toimesta pystytettiin uusi lähes entisen kaltainen muistomerkki tälle suurelle ihmiselle. Reliefin muistomerkkiin meille suunnitteli Nina Sailo.

      Tänä päivänä ja täällä Mikkelissä kulttuuritalo Mikaelissa meillä on mahdollisuus tutustua Tuovi Putkosen ohjaamalla näytelmällä tämän Karjalaisen runottaren elämään ja elämätarinaan.

      Hyvät ystävät viihtykää kanssamme ja sydämellisesti tervetuloa.

       

      		  

      takaisin edelliselle sivulle